Cloud computing is revolutionizing modern computing infrastructure, but as the demand for cloud services grows, so does the energy consumption of the data centers that support them. Data centers, which house the servers that power cloud computing, are significant contributors to global carbon emissions. This paper explores strategies to achieve net-zero carbon emissions in data centers, focusing on energy efficiency, renewable energy integration, and carbon offsetting practices. The paper reviews current technologies, practices, and policies aimed at reducing the carbon footprint (...) of cloud computing and discusses emerging innovations such as green data centers, server optimization techniques, and the use of artificial intelligence (AI) for energy management. By highlighting case studies from leading companies, this paper presents a comprehensive approach to achieving sustainability in the cloud computing ecosystem. The paper concludes by emphasizing the importance of collaboration among industry stakeholders, policymakers, and consumers in accelerating the transition to net-zero emissions in the digital infrastructure sector. (shrink)

In a country as linguistically diverse as India, the demand for localized video content is rapidly increasing. Dubbing English videos into Indian languages, such as Hindi, Tamil, Telugu, and Bengali, is critical to making content accessible to wider audiences. This paper presents a software solution that automates the dubbing process using a combination of technologies like Automatic Speech Recognition (ASR), Machine Translation (MT), andText-to-Speech (TTS). The process begins by converting English audio into text using ASR, followed by translation into the (...) target Indian language through advanced Natural Language Processing (NLP) models. The translated text is then synthesized into natural-sounding speech using TTS engines like Google Text-to-Speech (gTTS). Finally, the dubbed audio is synchronized with the original video to ensure proper lip-sync and timing. This automated approach streamlines the dubbing process, reducing time and cost while maintaining translation accuracy, voice quality, and synchronization. The software offers an efficient solution for content creators, businesses, and educators looking to expand their reach across India’s multilingual population. (shrink)

Education is essential to ensure the overall development of individuals. However, there exists a symbiotic relationship between language and education: the language of education determines one’s socio-economic position. Notably, knowledge production and dissemination in South Africa is dominated by English and vernacular languages are neglected. This discriminatory binary exists from primary schools to universities. It creates challenges for black, underprivileged, rural and semi-urban students, as they lack proficiency in English (known as the language of elites). Along with cultural and racial (...) discrimination, students from South Africa are victims of linguicism. Similarly, the modern Indian state has made education mandatory as a policy measure but students from marginalised sections face a language barrier. Consequently, students feel physiological trauma including inferiority complexes, humiliation. (shrink)

Higher Education has been considered as a site of knowledge, and it is a place, where one can pursue it. But, the distribution of knowledge and acquiring knowledge is controlled by various factors. For example, caste, class, language, region, religion, gender, race, etc. The two principal factors, i.e. language and caste, determine one's access and then survival in higher educational institutions. The Hegemony of English language becomes a very problematic for non-English background students in the higher educational classroom in India. (...) The hegemony of one language itself achieves the status of dominant or prestigious. The caste, class and gender also determine who are going to use the English language as a medium of instruction. In the era of modernization and globalization, caste, class and gender dynamic work inherently in the higher education. In this context, this paper gives a broader insight of language and caste-based discrimination, and it's a mechanism in the higher education set-ups. (shrink)

The goal of this project is to create a prototype smart farm using Internet of Things (IoT) technology. Developing an Internet of Things feeding control system and designing and implementing environmental monitoring and control systems for farm housing are the primary objectives. The development method uses open-source hardware and software and is conducted in pig farms in the Thai region of Nakhon Si Thammara. An ESP8266 Wi-Fi microcontroller is crucial to the system design, allowing several sensors to be connected to (...) the server and actuators to be controlled. The MQTT protocol is used to transmit data over a secure wireless local network. The data flow is designed using Node-RED, and storage is handled using a NoSQL database such as InFluxDB. The feeding control system achieved a 100% compliance rate by following instructions continuously. End customers can utilise a web application on their PCs or cellphones to obtain real-time data and operate the system. Furthermore, the collected data is processed and analysed as big data, which facilitates the analysis of climate change trends in the vicinity of the study site and forecasting. The overall performance rating of the system received great marks from users, averaging 4.40 out of 5 with a 0.46 standard deviation. As a result, the created IoT system functions as a prototype that may be further enhanced for use in bigger farms or other agricultural environments. (shrink)

For a Dalit,especially from a rural background, it is not easy to survive in the higher education system in India because it is overwhelmingly dominated by the upper caste, class, and English-speaking people. It is not uncommon for Dalit learners like us to face multiple discrimination, and even exclusion in higher educational institutions. Intersectionality between these three factors abounds in institutions of higher learning. The transition from native language to English has not been an easy task for me, for in (...) my educational journey, I have discovered that English is not just a language but also a commodity. It is becoming increasingly easy for economically well-off people to acquire education in English and dominate the spheres of educational institutions in India. They are usually considered as knowledgeable and intellectual persons. On the other hand, Dalit students also want to take education in English but, most of them are not able to do so because of their caste background and rampant discrimination. This study is based on my own experience and fieldwork at the University of Delhi through a semi-structured questionnaire. (shrink)

Tämä artikkeli esittelee utilitaristisen valistusliberalismin käsityksen sananvapaudesta. Sen perusväite on, että tiedonhaluinen, kehittyvä ja demokraattinen yhteiskunta hyötyy pitkällä tähtäimellä enemmän laajan sananvapauden sallimisesta kuin sen maltillisestakin rajoittamisesta. Tämän näkökulman mukaan haitallisen puheen – kuten vihapuheen ja muun loukkaavan puheen – tukahduttaminen on epätoivottavaa mutta tilannekohtaisesti hyötylaskelmien mukaan perusteltavissa, jos laajan sananvapauden pitkän tähtäimen hyödyt on otettu riittävästi huomioon. Ongelma onkin siinä, että näitä pitkän tähtäimen hyötyjä ei yleensä ole otettu riittävästi huomioon. Sananvapauden haitat ovat kiistattomia, joten sananvapauden uskottavan puolustuksen tulee (...) lähteä tämän todellisuuden hyväksymisestä. Sen tulee tarjota uskottava teoreettinen vaihtoehto houkutteleville valtiollisille ratkaisuille, kuten kohdennetulle vihapuhelainsäädännölle. Väitän, että radikaalin valistusliberalismin esittämä laajan sananvapauden malli tarjoaa tällaisen vaihtoehdon. (shrink)

Totuus on nykyisellään laaja-alaisen kritiikin kohteena niin akateemisessa, poliittisessa kuin vähemmän formaalissakin kontekstissa. Puolustan filosofisesti kestävää ja selitysvoimaista totuuskäsitettä tältä laaja-alaiselta kritiikiltä argumentoimalla sen arvon ja normatiivisuuden puolesta. Totuus on välineellisesti arvokas käsite, joka mahdollistaa todellisuuden erottamisen kuvitelmasta ja toiveajattelusta. Tämän lisäksi todet uskomukset ovat välineellisesti arvokkaita moninaisten hyötyjen, kuten onnistuneiden ennustusten ja navigoinnin saavuttamisessa. Toisaalta olemme joskus kiinnostuneita totuudesta pelkästään sen itsensä takia. Totuuden normatiivisuudesta kertoo taipumuksemme pitää sitä yleisenä tiedollisten pyrkimysten päämääränä ja yhtenä uskomuksen sekä väitettävyyden oikeellisuuden standardina, (...) johon suhteessa olemme eri mieltä ja jonka puhumista edellytämme luokka- ja oikeussaleissamme sekä parlamenteissamme. Edellisen nojalla totuus ei osoittaudu pelkästään mielenkiintoiseksi teoreettisen tarkastelun kohteeksi, vaan käsitteeksi, jolla on laaja-alaista tieteellistä ja yhteiskunnallista merkittävyyttä. (shrink)

Lähtökohtanaan Jean-Paul Vernantin ja Albrecht Dihlen historialliset teesit artikkeli tarkastelee tärkeimpien ”lakia ja järjestystä” ilmaisevien käsitteiden (nomos, dikē) roolia esisokraattisten filosofien, erityisesti Anaksimandroksen, Herakleitoksen ja Parmenideen, ajattelussa. Arkaaisessa kreikkalaisessa ajatusmaailmassa sekä luonnon että ihmisyhteisön sisäinen tasapaino ilmentää moninaisen jumalmaailman ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Esisokraatikot ajattelevat todellisuutta eriytyneenä ykseytenä, jonka moninaisuutta sitoo yhteen yhtenäinen perusrakenne; tämän mallin uusi filosofia jäsentää uudesta polis-ajattelusta lainattujen käsitteiden avulla. Tämä esisokraatikkojen ”poliittinen ontologia” ja toisaalta nomoksen, yhteisöllisen normiston, enenevä ymmärtäminen inhimillisenä konventiona, mahdollistaa fysiksen ja nomoksen, (...) ”luonnon” ja ”kulttuurin” välisen myöhemmän vastakkainasettelun. (shrink)

[The title in English: "Genealogy as Historical Ontology: On Foucault's Relationship to Nietzsche and Hermeneutics."] Foucault’n genealogiaa voidaan luonnehtia olemistamme konstituoivien valta–tieto-verkostojen määrittämien käytäntöjen historiallisen polveutumisen analyysiksi. Kysyn artikkelissani, miten Foucault’n genealogia määrittyy suhteessa Friedrich Nietzschen (1844–1900) ajatteluun ja hermeneuttiseen käsitykseen tulkinnasta. Tähän vastatakseni aloitan tarkastelemalla genealogian perusteita suhteessa Nietzschen perintöön, ja tässä yhteydessä nostan esiin myös ”perinteisen” historiankirjoituksen kritiikin. Tämän jälkeen käsittelen genealogian suhdetta tulkinnan teemaan, jolloin suhde Martin Heideggerin (1889–1976) jälkeiseen hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan nousee keskeiseen asemaan. Samalla täsmentyy genealoginen (...) käsitys historiantutkimuksen luonteesta. Tavoitteenani on siis muotoilla sellainen Nietzscheen ja hermeneutiikkaan suhteutettu tulkinta genealogiasta, jossa toisinaan hajanaisilta vaikuttavat teemat ainakin suurimmaksi osaksi löytäisivät paikkansa. Tätä kautta avautuu myös myöhäisen Foucault’n ajatus genealogiasta filosofian ja historiantutkimuksen välimaastossa sijaitsevana ”historiallisena ontologiana”. (shrink)

Toisaalta ennennäkemätön äärettömien joukko-opillisten menetelmien hyödyntäminen sekä toisaalta epäilyt niiden hyväksyttävyydestä ja halu oikeuttaa niiden käyttö ovat ratkaisevasti muovanneet vuosisatamme matematiikkaa ja logiikkaa. Tämän kehityksen vaikutus nykyajan filosofiaan on myös ollut valtaisa; merkittävää osaa siitä ei voi edes ymmärtää tuntematta sen yhteyttä tähän matematiikan ja logiikan vallankumoukseen. Lähestymistapoja, jotka tavalla tai toisella hyväksyvät äärettömän matematiikan ja perinteisten logiikan sääntöjen (erityisesti kolmannen poissuljetun lain) soveltamisen myös sen piirissä, on tullut tavaksi kutsua klassiseksi matematiikaksi ja logiikaksi erotuksena nämä hylkäävistä radikaaleista intuitionistisista ja (...) konstruktivistisista opeista. (shrink)

Vaikka suurin osa viimeaikaisesta ilmaston lämpenemisestä on ihmisten aiheuttamaa antropogeenista lämpenemistä, yksittäisten ihmisten kausaalinen vaikutus ilmastonmuutokseen on minimaalinen, jopa mitätön. Tämän takia jotkut väittävät, että on harhaanjohtavaa pitää yksilöitä vastuussa ilmastonmuutoksesta. Tällainen argumentointi perustuu perinteisiin vastuutulkintoihin ja -käsitteisiin, joissa vastuun perustana painotetaan toimijan näkökulmaa ja hänen kausaalista rooliaan: jos toimijan teot tai tekemättä jättämiset eivät vaikuta lopputulokseen, hän ei ole vastuussa siitä. Ilmastonmuutoksessa on toinenkin vastuukäsitysten kannalta ongelmallinen seikka, intentionaalisuus eli tahallisuus: ihmiskunta tai yksittäiset ihmiset eivät ole tietoisesti lähteneet muuttamaan (...) ilmastoa. Päinvastoin ilmastonmuutos on syntynyt teollistumisen ja nykyisen elämäntyylimme tahattomana – ja pitkään myös tiedostamattomana – sivuvaikutuksena. Koska omien tekojemme kausaalinen vaikutus sekä niiden tahallisuus tai tahattomuus on luonnollisesti keskiössä arvioidessamme omaa vastuutamme, mahdollinen osallisuutemme vahingon tuottamiseen jää helposti vähemmälle huomiolle. -/- Keskityn tässä artikkelissa osallisuusvastuun (complicity) käsitteeseen ja argumentoin samalla liian yksilökeskeistä ajattelua vastaan. Kollektiivinen toimijuus on otettava huomioon siinä missä yksilökeskeinenkin. Vastuunkantaja ja vastuun peruste ovat analyyttisesti erillisiä käsitteitä, ja niiden tarkastelu voi valottaa vastuukeskustelua ilmastonmuutoksesta. Vastuun peruste voi olla yksilöllinen silloinkin, kun vastuunkantaja on kollektiivinen. Lisäksi argumentoin, että vastuusta puhuttaessa ei riitä katsoa asiaa vain toimijan itsensä kannalta, vaan myös uhrin ja sivustakatsojan näkökulmat on otettava huomioon. Vasta kun vastuukäytäntöjä tarkastellaan ihmisten keskinäisten (usein monimutkaisten) verkostojen ja linkitysten kautta, voidaan saada tasapainoinen kuva vastuumme määrästä ja sen rajoista. -/- Yksilön vastuu ei poista vastuuta kollektiiveilta, kuten valtioilta, ja voimme tehokkaimmin hillitä ilmastonmuutosta esimerkiksi lainsäädännön kautta. Ennen kuin kollektiiviset ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi saadaan toimimaan, vastuu palautuu kuitenkin yksilöille. Vastuun peruste on aina yksilötasolla ja sitä voidaan ainoastaan delegoida kollektiiveille. Ilmastonmuutoksen kohdalla delegointi ei ole vielä toiminut. (shrink)

Tässä artikkelissa käsittelen Descartesin ikuisten totuuksien välttämättömyyteen liittyvää ongelmaa. Teoksessa Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (1641–1642) Descartes nostaa esiin käsitteen ikuisista totuuksista, käyttäen esimerkkinään kolmiota. Kolmion muuttumattomaan ja ikuiseen luontoon kuuluu esimerkiksi, että sen kolme kulmaa ovat yhteenlaskettuna 180°. Se on totta kolmiosta, vaikka yhtään yksittäistä kolmiota ei olisi koskaan ollutkaan olemassa. Eräät ajattelemieni asioiden piirteet ovat siis Descartesin mukaan ajattelustani riippumattomia. Ikuisia totuuksia ovat ainakin matemaattiset ja geometriset tosiseikat sekä ristiriidan laki. Samoin Descartesin kuuluisa lause “ajattelen, siis olen” lukeutuu ikuisten totuuksien (...) joukkoon. Descartesin ikuiset totuudet olisivatkin siis loogisesti välttämättömiä. Niillä on kyseinen olemus riippumatta ulkoisten kohteiden olemassaolosta tai siitä, ajattelenko niitä lainkaan. Kuitenkin kirjeenvaihdossaan Descartes pitää itsepintaisesti kiinni käsityksestään, että ikuiset totuudet ovat Jumalan vapaasti luomia ja Jumala olisi voinut luoda ne erilailla. Näin ollen luodut ikuiset totuudet eivät tarkkaan ottaen olisikaan välttämättömiä vaan kontingentteja. Ne voisivat olla myös toisella tavalla. Artikkelin alkuun esittelen Descartesin modaalista metafysiikkaa sekä luotujen ikuisten totuuksien kontingenttiudesta seuraavia tulkinnallisia vaikeuksia. Tämän jälkeen pureudun kolmeen erilaiseen ratkaisuyritykseen kommentaarikirjallisuudessa (Frankfurt 1977; Curley 1984 & Bennett 1994) ja osoitan, miksi ne eivät riitä vastaamaan ongelmaan. Lopussa vedän johtopäätöksiä ja luonnostelen mahdollisen ratkaisun. (shrink)

Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevista välttämättömistä ja ikuisista totuuksista, kuten luvut ja suhteet.” Universaaleja, ikuisia totuuksia puolustava filosofi ei voi (...) hyväksyä ensin mainittua vaihtoehtoa. Hänen mukaansa ”Se toden totta tuhoaisi Jumalan oikeudenmukaisuuden. Sillä miksi ylistäisimme häntä oikeudenmukaisista teoista, jos oikeudenmukaisuuden käsite ei hänen tapauksessaan lisää mitään teon käsitteeseen? Ja sanonta stat pro ratione voluntas, minun tahtoni käyköön perusteesta, on todella tyrannin motto.” Leibnizin kritiikki on suunnattu erityisesti hänen aikalaisiaan René Descartesia, Thomas Hobbesia ja Samuel Pufendorfia vastaan. Hän ei voi hyväksyä näkemystä, jonka mukaan oikeudenmukaisuuden mitta on vain Jumalan tahto. Perustan on löydyttävä ikuisista totuuksista, jotka ovat myös Jumalan oikeudenmukaisuuden standardi. Erityisen kuuluisaksi tuli Leibnizin kritiikki Pufendorfin näkemyksiä kohtaan, sillä Pufendorfin laajalle levinneen teoksen De officio hominis et civis ranskalaisen laitoksen neljännen painoksen toimittaja Barbeyrac liitti siihen Leibnizin kiistakirjoituksen, joka tunnetaan lyhyellä nimellä Monita (Epistola viri excellentissimi ad amicum qua monita quaedam ad principia Pufendorfiani operis de officio hominis et civis continentur, 1706) ja puolusti Pufendorfia Leibnizia vastaan. Leibnizin onnistui kuitenkin ilmeisesti osoittaa eräs heikkous Pufendorfin näkemyksissä, jota Barbeyrac ei pystynyt sivuuttamaan: tämän mukaan Jumala on saman aikaan sekä ylin tuomari että lakien laatija. Siten Leibnizin näkökulmasta Jumala on tyranni – hänen tahtonsa on oikeuden ja etiikan mitta ja koska hän on kaikkivaltias, hän voi pakottaa ihmiset noudattamaan sellaista oikeudenmukaisuutta, joka on hänen mieleistään. Koska Jumalan yläpuolella ei ole Pufendorfin mukaan mitään, hän voi toimia aivan mielivaltaisesti. Leibnizin kritiikki kiteytyy Pufendorfin epäselvään erotteluun ulkoisen ja sisäisen velvollisuuden välillä, joka jättää hänen näkemyksensä arvoitukselliseksi. Tutkiskelen tässä esitelmässä oliko Leibnzin kritiikki johdonmukainen ja oikeutettu. Onko Pufendorfin näkemyksissä heikkous, jota hän ei itse huomannut? Vertailen myös asiaa koskevia eri kommentaareja (mm. Kari Saastamoinen, Petter Korkman, Fiametta Palladini) ja arvioin Leibnizin kritiikin reseptiota Pufendorf-tutkimuksessa. (shrink)

Olen laatinut tämän kirjoituksen vastineeksi J.P. Roosin poleemiseen kirjoitukseen, jonka hän on lehtien hylättyä sen julkaissut omalla kotisivullaan.

Kiinnostukseni kohteena seuraavassa on tietty suosittu ”intellektualistinen” käsitys kielen ja käsitteiden oppimisesta ja ymmärtämisestä. Käsitys on sinällään hyvin periteinen, ja voidaan väittää, että se on ollut ainakin piilevästi sisäänrakennettuna useiden uuden ajan filosofien teorioissa. Jätän tämän väitteen tarkemman erittelyn kuitenkin filosofian historioitsijoiden selvitettäväksi, ja keskityn seuraavassa käsityksen enemmän tai vähemmän julkilausuttuihin ilmentymiin nykyajan filosofiassa. Se on vaikuttanut monissa vaikutusvaltaisissa lähestymistavoissa kieleen, merkitykseen ja mieleen.

What happens to the inner light of consciousness with the death of the individual body and brain? Reductive materialism assumes it simply fades to black. Others think of consciousness as indicating a continuation of self, a transformation, an awakening or even alternatives based on the quality of life experience. In this issue, speculation drawn from theoretic research are presented. -/- Table of Contents Epigraph: From “The Immortal”, Jorge Luis Borges iii Editor’s Introduction: I Killed a Squirrel the Other Day, Gregory (...) M. Nixon iv-xi Research Essays The Tilde Fallacy and Reincarnation: Variations on a "Skeptical" Argument Teed Rockwell 862-881 Death, Consciousness, and Phenomenology, Steve Bindeman 882-899 The Idealist View of Consciousness After Death, Bernardo Kastrup 900-909 Consciousness, a Cosmic Phenomenon—A Hypothesis, Eva Déli 910-930 The Theory of a Natural Afterlife: A Newfound, Real Possibility for What Awaits Us at Death, Bryon K. Ehlmann 931-950 Near-Death Cases Desegregating Non-Locality/Disembodiment via Quantum Mediated Consciousness: An Extended Version of the Cell-Soul Pathway, Contzen Pereira & J Shashi Kiran Reddy 951-968 On the Possible Existence of Quantum Consciousness After Brain Death, Massimo Pregnolato & Alfredo Pereira Jr. 969-991 Science and Postmortem Survival, Edward F. Kelly 992-1011 Explorations ISS Theory: Cosmic Consciousness, Self, and Life Beyond Death in a Hyperdimensional Physics, Chris H. Hardy 1012-1035 Does the Consciousness End, Remain Awake, or Transform After Death? Radivoj Stankovich (with Micho Durdevich) 1036-1050 Big Bang Spirituality, Life, and Death, Ken Bausch 1051-1063 Death, Consciousness and the Quantum Paradigm, Ronald Peter Glasberg 1064-1077 Living With Limits: The Continuum of Consciousness, Donald Brackett 1078-1098 Mysticism, Consciousness, Death, Mike Sosteric 1099-1118 What Dies? Eternalism and the Afterlife in William James, Jonathan Bricklin 1119-1140 Theories of Consciousness and Death: Does Consciousness End, Continue, Awaken, or Transform When the Body Dies? Roger Cook 1141-1153 It’s the Other Way Around: Matter is a Form of Consciousness and Death is the End of the Illusion of Life in the World, James P. Kowall & Pradeep B. Deshpande 1154-1208 Statements A Feminine Vision for the World Consciousness, & a New Outrageous Ontology, Lorna Green 1209-1217 The Mask of Eternity: The Quest for Immortality and the Afterlife, Iona Miller 1218-1228 Are We Really “such stuff as dreams are made on”? Chris Nunn 1229-1225 Is the Afterlife a Non-Question? (Let's Hope Not), Deepak Chopra 1226-1230 Life After Death? An Improbable Essay, Stuart Kauffman 1231-1236. (shrink)

Penelitian ini bertujuan untuk menyelidiki pengaruh Model Pembelajaran Flipped Classroom terhadap kemampuan konsep matematis siswa kelas 2 SD di Taman Pendidikan Islam Medan. Dalam model pembelajaran ini, siswa memperoleh pemahaman awal materi di rumah sebelum sesi kelas, diharapkan dapat meningkatkan pemahaman dan keterlibatan siswa. Metode penelitian yang digunakan adalah Quasi eksperimen dengan kelompok kontrol dan kelompok eksperimen. Data dikumpulkan melalui tes pemahaman konsep matematis sebelum dan setelah penerapan model pembelajaran. Hasil penelitian Pertama, sebelum model pembelajaran Flipped Classroom pada kelas (...) kontrol diperoleh dengan nilai rata-rata 7,26 dengan nilai terendah 5, dan nilai tertinggi 9, modusnya 8, dan mediannya 8. Kemudian menggunakan model kelompok eksperimen diperoleh dengan nilai rata-rata 8,11 dengan nilai terendah 5 dan nilai tertinggi 12, modusnya 8, mediannya 8, dan simpangan baku 1,761. Kedua, Penggunaan model pembelajaran Flipped Classroom terhadap perkembangan kognitif anak usia 5-6 tahun diperoleh dengan nilai rata-rata 17,53 dengan nilai terendah 15 dan nilai tertinggi 20, modusnya 18 dan mediannya 18. Jadi, perkembangan kemampuan konsep matematis siswa kelas 2 SD di Taman Pendidikan Islam Medan menggunakan model pembelajaran Flipped Classroom sudah meningkat secara optimal, Kedua terdapat pengaruh model pembelajaran Flipped Classroom terhadap kemampuan konsep matematis siswa kelas 2 SD di Taman Pendidikan Islam Medan sebesar 0,05 didapat ttabel pada a diperoleh nilai thitung = 24.8969 dengan taraf dt 17 diperoleh nilai ttabel = 2,10982. Karena thitung>ttabel maka H0 : ditolak, Ha : diterima. (shrink)